11: Tänään...

... totesin Yorkin sopivaksi kolmen sukupolven vierailukohteeksi.
... nautimme oikeaoppisen iltapäiväteen kuuluisassa Betty's-kahvilassa.
... hankin emon sponsoroimana neljä uutta ihanaa teemukia, jotka ilahduttavat varmasti meillä joka toinen perjantai kokoontuvan neulontakerhon jäseniä (tähän asti he ovat joutuneet tyytymään epäilyttävään astiakokelmaan, joka koostuu muun muassa haalistuneesta mangusti-kupista, Antin Glee-mukeista ja minun raidallisesta kahvattomasta matkamukistani).
... kävin pyörähtämässä York Minsterissä, joka on Durhamin romaanisen katedraalin rinnalla vähän pikkusievä.
... löysin katolisesta kirjakaupasta Jean Vanierin "Community and Growth" -opuksen käytettynä tosi halvalla.
... sain maailmanpyörässä killuessani täysin puskista tulleen korkeanpaikankammo- ja klaustrofobiakohtauksen, joka onneksi vähitellen helpotti, kun olin tarpeeksi kauan puristanut penkkiä rystyset valkoisena ja suunnitellut hätäsummerin painamista.
... emme meinanneet millään päästä Yorkista takaisin Durhamiin, koska kaikki Lontoosta tulevat junat olivat myöhässä. Meille kävi kuitenkin lopulta paremmin kuin Helen-raukalle, joka juuttui melkein viideksi tunniksi välille Lontoo - Durham.
... söimme intialaisen illallisen Capital-ravintolassa, joka on Durhamin parhaita ruokapaikkoja, vaikka itse erehdyin jo toista kertaa tilaamaan epäilyttävästi vauvanruokaa muistuttavan miedon kanamössön. Mango ja cashew kuulostavat aina petollisen ihanilta paperilla!
... huoneeni valloitti 15 kilon tavaraerä Suomesta. Nyt istun kesätoppien ja sandaalien keskellä pohtimassa niiden jatkosijoitusta.

Huomenna äiti ja emo palaavat Helsinkiin ja minä opiskelijan arkeen.